Lue tämä tarina 9.9.2013 mennessä, jolloin meillä on seuraava skypetapaaminen.Seuraavassa tapaamisessamme käsittelemme tarinan muodostamista ja juonen osatekijöitä. Lisätietoja linkistä tai googlettamalla.
http://mediakompassi.yle.fi/opettajat/opetusosiot/tarina/tehdaan-tarina/
Katariina
ja kolme karhua
On varhainen aamu suuressa
metsässä.
Kuka kävelee metsässä? Kuka
kävelee suuressa vihreässä metsässä?
Se on pieni tyttö. Hänen
nimensä on Katariina. Hän on kaunis ja kiltti mutta hyvin utelias.
Mitä Katariina näkee
suuressa vihreässä metsässä?
Hän näkee oravan. Hän näkee
jäniksen. Hän näkee siilin. Sitten hän näkee pienen, punaisen mökin.
Kuka asuu mökissä? Kuka asuu
pienessä, punaisessa mökissä?
Mökissä asuu kolme karhua:
isäkarhu, äitikarhu ja lapsikarhu.
Isäkarhu on ISO, äitikarhu
on keskikokoinen
ja lapsikarhu on aivan
pikkuinen. Karhut asuvat pienessä, punaisessa mökissä,
mutta Katariina ei tiedä sitä.
Joka päivä äitikarhu keittää
puuroa aamiaiseksi ja laittaa sen jäähtymään kolmeen kulhoon: suureen, keskikokoiseen
ja aivan pikkuiseen.
Sitten karhut menevät kävelemään suureen, vihreään metsään.
Katariina mene pienen,
punaisen mökin ovelle. Hän koputtaa, mutta kukaan ei vastaa. Karhut eivät ole
kotona.
Ovi on auki, ja Katariina
menee sisään. Hän näkee keittiössä pöydän ja pöydän ääressä kolme tuolia: ison, keskikokoisen
ja pienen.
Katariina kokeilee isoa tuolia. Se on liian kova. Hän kokeilee keskikokoista
tuolia. Se on liian pehmeä. Hän kokeilee vielä pientä tuolia, ja se on oikein
hyvä. Katariina istuu siihen…mutta voi! Tuoli menee rikki.
Katariina näkee pöydällä
kolme kulhoa: ISON, keskikokoisen
ja pienen.
Kulhoissa on puuroa. Katariina maistaa isosta kulhosta, mutta puuro on liian
kuumaa. Hän maistaa keskikokoisesta kulhosta, mutta puuro on liian kylmää. Hän
maistaa vielä pienestä kulhosta. Puuro on aivan sopivaa, ja Katariina syö
kaiken.
Nyt Katariina on väsynyt.
Hän näkee huoneessa kolme sänkyä: ISON, keskikokoisen ja pienen.
Hän kokeilee isoa sänkyä. Se on liian kova. Hän kokeilee keskikokoista sänkyä.
Se on liian pehmeä. Hän kokeilee vielä pientä sänkyä. Se on oikein mukava.
Katariina ryömii peiton alle ja nukahtaa.
Karhut tulevat kotiin. Ne
huomaavat heti, että ovi on auki.
ISÄKARHU
murisee: TÄÄLLÄ ON KÄYNYT JOKU!
Äitikarhu narisee: Täällä
on käynyt joku!
Lapsikarhu vikisee: Täällä on käynyt joku, ja hän on
jättänyt oven auki!
Karhut menevät keittiöön ja
huomaavat, että sielläkin on käyty.
ISÄKARHU murisee: JOKU
ON ISTUNUT TUOLILLANI!
Äitikarhu narisee: Joku
on istunut tuolillani!
Lapsikarhu vikisee: Joku on istunut tuolillani ja rikkonut
sen!
Karhuilla on nälkä. Ne
katsovat pöydälle.
ISÄKARHU murisee: JOKU
ON MAISTANUT PUUROANI!
Äitikarhu narisee: Joku
on maistanut puuroani!
Lapsikarhu vikisee: Joku on maistanut puuroani ja syönyt
sen kokonaan!
Sitten karhut huomaavat,
että niiden vuodevaatteet ovat sekaisin.
ISÄKARHU murisee: JOKU
ON NUKKUNUT SÄNGYSSÄNI!
Äitikarhu narisee: Joku on nukkunut sängyssäni!
Lapsikarhu vikisee: Joku on nukkunut sängyssäni ja nukkuu
siinä vieläkin!
Katariina herää. Hän näkee
karhut ja pelästyy kauheasti. Hän hyppää ulos ikkunasta ja juoksee kauas pois.
Hän ei enää koskaan tule karhujen mökkiin.
Äitikarhu keittää
lapsikarhulle uutta puuroa. Sitten karhut syövät aamiaista.